Ei tullutkaan Rengon reissua viime sunnuntaina, vaan tuntumaa haettiin lähempänä Tavastehusin ydintä. Forssassa reittivirheet olivat kultaakin kalliimpia välttää, mikäli aikoi pärjätä, ja nyt laitettiin vielä astetta tiukemmaksi löysähkön aikataulun myötä. Ajoajoilla kurvailtu kapina aiheutti autokunnallemme lukuisia odotteluja, kun kone näytti rajuja ennakoita. Välillä laskettiin oikein kaksissa miehin, että näyttääkö kone oikein. Aina tultiin lopulta siihen tulokseen, että kyllä odotella pitää. Tämä olisi ehkä ollut vältettävissä muutamalla AT:lla, mutta koska kyseessä oli harjoitusajo, niin ihan hyvä näin.
Näennäinen helppouden tunne aiheutti useasti armottoman epävarmuuden ja skeptisyyden, että onkohan tässä nyt kuitenkin jotain... Pelko penkissä poistuin maalissa tarkistelemaan mallikortteja. Tällä kertaa rivi oli kuitenkin virheetön, kun jopa molemmat MRT:t löytyivät. Ja siihen voitto tällä kertaa ratkesikin valitettavan vähäisen osanottajamäärän keränneessä B-luokassa. Aikapisteissä viimeinen jakso tuotti 64 virhesekuntia, vaikka kuinka koitettiin tulla. Kuskikin kiihtyi jo leimalta lähdettäessä, auto ei. Ainakaan kuskin mielestä... Itse koitin pitää konttorin asiakirjat järjestyksessä siihen asti, kun oli taas purtavaa. Kisan ainoalla AT:lla kävi huono tuuri, kun asemamies teki merkintävirheen, jonka huomasi hienosti itse korjata, mutta aikaa kului parikymmentä sekuntia turhaan. Toisaalta nollatulos olisikin ollut jo liian hyvä meikäläiselle tässä vaiheessa. Forssan miehen sanat mielessä jatketaan nöyrällä mielellä eteenpäin.
Torstaina tapahtuu paluu kotiseudulle kisailemaan, kun startataan VaToSUA:n harkkariin. Joten nöyryysreppu olalle, leuka rintaan ja menoksi!
Videopähkinän vastaukset sujautan ilmoille loman koittaessa eli sunnuntaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti